Valtionvelka 1940–2026
Valtionvelka per sinä
Paljonko Suomen valtio on velkaa jokaista asukasta ja työllistä kohden, paljonko velka kasvaa sekunnissa ja miltä kasvu näyttää, kun inflaatio ja talouden koko otetaan huomioon.
Valtionvelka nyt, arvio
203 746 626 272 €
Velka kasvaa noin 550 € sekunnissa eli 47,5 milj. € päivässä. Arvio perustuu Valtiokonttorin viimeisimpään lukuun 203 496 000 000 € (31.10.2026) ja velan kasvuun viimeisen 12 kuukauden aikana.
- Jokaista asukasta kohden36 043 €
- Jokaista työllistä kohden74 575 €
- Velan korot 20253,0 mrd. € 533 € / asukas
- Velka kasvoi 10 vuodessa15 544 € / asukas
- Velka nykyrahassa vs. 199010,4-kertainen
Miten velka on kasvanut
Velka muutettuna vuoden 2025 rahaksi kuluttajahintaindeksillä. Inflaatio on poistettu, joten eri vuosia voi verrata suoraan. Sarja alkaa vuodesta 1972.
Sama velka näyttää hyvin erilaiselta eri mittareilla. Euroina velka näyttää räjähtäneen, koska rahan arvo on laskenut. Nykyrahassa ja suhteessa talouteen kasvu on maltillisempi, mutta velka on silti moninkertaistunut 1990-luvun lamasta ja kasvanut nopeasti vuoden 2008 jälkeen.
Valtion korkomenot
Velan korot vuosittain, miljardia euroa. Korkojen nousu vuodesta 2022 on kasvattanut menoja nopeasti. Vuoden 2026 luku on keskeneräisen vuoden arvio (katkoviiva).
Koko julkinen velka
Valtion lisäksi velkaa on kunnilla, hyvinvointialueilla ja muilla julkisyhteisöillä. Julkisyhteisöjen yhteenlaskettu EU-määritelmän mukainen velka oli vuonna 2025 249 mrd. € eli 88,4 % BKT:sta. Siitä valtion osuus oli 209 mrd. € ja paikallishallinnon 39 mrd. €.
Mitä luvut tarkoittavat?
Valtionvelka on valtion budjettitalouden velka eli Valtiokonttorin ottamat lainat. Siihen eivät sisälly kuntien, hyvinvointialueiden eikä työeläkelaitosten velat tai varat. Velkakello on arvio, joka jatkaa viimeisintä kuukausilukua viimeisen vuoden kasvuvauhdilla.
Velka ei ole jokaisen suomalaisen henkilökohtainen laina, mutta sen korot maksetaan verotuloista. Velan suuruutta kannattaa arvioida suhteessa talouden kokoon (BKT), koska talouden kasvaessa myös velanmaksukyky kasvaa.
Lähde: Valtiokonttori: valtionvelka (vuodesta 1940, kuukausittain 2002–); Tilastokeskus: kansantalouden tilinpito (15ab), julkisyhteisöjen alijäämä ja velka (122g), väestö (11rb), kuluttajahintaindeksi.